keväästä kesään

herranenjesta mitä hiljasuutta... tässä välillä on tapahtunu niin paljon kaikkee, toivottavasti miut vielä tunnistaa samaks hepuks! Oon muuttanu Savonlinnasta takas kotiin, kesä on alkanu ja loma !! Tosin miun loma  tarkottaa kolmee kuukautta töitä (y) mutta sehän taas tarkottaa vaan rahaa! Kesä tosiaan on alkanu ja sen kyllä tuntee luissa ja ytimissä...hengitysteissä etenkin. Nenä on tukossa koko ajan ja sellane kutina on tuol kurkunpohjassa että en tiiä miten päin pitäs elää... Siitepölyallergiasta huolimatta oon nauttinu näistä helteistä sen minkä oon töiltäni ehtiny ja ensimmäiset rusketusrajat on jo! Ja nyt kun naama on saanu vähä väriä, nii piti hiustenki vähä saaha tummempaa pigmenttiä, nii vedin sit eile värin päähä ja black is back!

Tää on nyt miu kolmas viikko paikallisessa ruokakaupassa töissä ja ens viikko ois viimene. 2.6. alotan sit oman alan hommissa eli tuossa läheisessä parturi-kampaamossa ja siinä se kahen kuukauden pesti auttaa minnuu opinnoissanikin ja oon ihan innoissani miten erilaisin eväin jatkan kouluu sit taas syksyllä.

#afterjogging

Ootin kesää niin kovasti jo pitkän aikaa ja nyt sitä ollaan tässä! Viikon päästä pääsee kesälaitumille kaikki miun kaveritki ja palaa tänne meiän kotipaikkakunnalle, sit alkaa kaikki huiput reissut! Tällä hetkellä ootan ilosaarirockii, juhannusta ja muikkumarkkinoita ihan sikana, kesä on nii ihanaa aikaa!

viimeiset hetket brunena

Tän pienen päivityksen tähän päivään lopetan nyt tähän ja lähen ruokkimaan itteni ennen iltavuoroon lähtöö! Nauttikaa keleistä ja toisistanne, puspus

-Tiitu

Heissan!

Tämä postaus sisältää tyhjänpäiväistä lätinää, joten jos et ole sillä tuulella, klikkaa itsesi pois

Miun koeviikko on ohi. IHANAA!! Ja kaikesta siitä stressistä ja ennakko-odotuksista huolimatta jäi tosi hyvä ja vahva fiilis.

Sunnuntaina oltiin poooikien kanssa pitkästä aikaa bändikämpällä! Mahtava musisoida välillä noin tutussa seurassa.

Maanantai-iltana päätettiin Kaislan kanssa, että ollaan luettu tarpeeks ja käytiin ensin salilla ja sitte vielä uimassa! En oo uinu pitkään aikaan ja se oli kyllä tosi mukavaa. Kaiken kruunas viimesenä poreamme ja sauna <3 Uni tuli aika äkkiä illalla.

Tällasella muikeella hymyllä ja hyvänmielen
soittolistalla liikenteeseen

Oli tosi kaunis ilma kävellä

Kun eilen viimein viimenenki koe (Kemia, yäk!) oli ohi, päätettiin juhlistaa sitä käymällä syömässä ihanat salaatit. En usko että on mitään parempaa kun halloumi-caesar -salaatti jollain jännällä kastikkeella.

Ruokajuomana aina-niin-terveellinen Laitilan Rio Cola. Aaaaaaaaaah

Hemmottelin itteeni kämpillä vielä jugurtilla, vadelmilla ja
valkosuklaapähkinöillä

Miulla piti olla tänään ansaittu vapaapäivä vailla MINKÄÄNLAISIA koulumurheita. Toisin kävi. Koulumurheita ei oo enkä niitä kyllä ois kerenny miettiikkään, sillä iskän kanssa heti aamusta mummolaan halkosavottaan. Mut toisaalta, kaiken tuon opiskelun jälkeen oli kiva vaan keskittyy tuollaseen raakaan fyysiseen työhön ulkoilmassa. Huomasin, että kyllä miun lihaksissa on jotaki tän treenaamisen takia vahvistunu. Mie ja ropsit oltiin ihan kavereita.

Kaikenlaista sitä tekkeeki.

Nyt aion ottaa tän illan ihan vaan chillisti. Huomenna sitte suunnataan Rakkaan kanssa kaupunkiin!

Tää oli vähän tämmönen jorisen-vaikkei-ole-sanottavaa -postaus, mutta toivottavasti siitä sai edes jotaki irti :D

Loppuun vielä tsemppikuva:

Jou matafaka
Still alive, nigga !

Iloisia aikoja, palaillaaaaaan!

                          -Suski

Onnenlantteja ja lapislatsulia

Moikkelismoi!

Maanantai ja sen myötä koeviikko on ihan kohta tässä, mutta onneks kaiken sen stressin keskellä oli näin ihana viikonloppu. Perjantaina menin kaupungista suoraan Rakkaan luo ja vietettiin rauhallinen ilta, tehtiin ruokaa, katottiin leffaa ja sen sellasta.

Eilen olin Savonlinnasalissa Juha Tapion konsertissa ja se oli kyllä ihana kokemus.



Illan hiljaa viiletessä rakastan sua vielä Valosta on aavistus ja lupaus aamunkoin En kaiken tämän keskellä kai muusta enää tiedä Rakastan sua vielä Rakastan niin kauan kun mä voin

Älä kaunaa mennyttä kanna sen viimein jo lähteä anna takkinsa ottaa ja ovella kiittää Älä pelkoa tulevaisuuden älä onnen tai onnettomuuden me olemme tässä ja nyt ja se riittää

Raiteet jatkuvat maiseman taakse ja metsiin kaukaisiin
ne on vieneet teidät toiseen kaupunkiin
jossa on vesitorni ja korkeat mäet eikä aikuisten murheet paina
siellä muistathan sen isä on susta ylpeä aina

Eikä meistä jää mitään, aikojen päästä muista ei kukaan mihin päädyttiin Mutta jossakin tuolla paikkamme on ja jos niin ei käy, me olemme hengissä nyt

Mä olen kyllästynyt kuvia katsomaan, kyllästynyt sivusta seuraamaan ja elämään jossakin Mä en vielä ole toivoa heittänyt olen tässä, kiinni tartu nyt

Tehdä lauluja ja soittaa Laiturilla laivaa odottaa Ajatella hyvä voittaa Tai sängyn päädyn hellää narinaa











Mä tahdon sun kanssasi sinne mutta mennään ensin kaupunkiin Mun taskut täynnä on velkaa, mutta huomenna tiedät että tänään tanssittiin

Paremmat päivät alkaneet on

Mitä jos vaan riisuis virkavaatteet laiturille hyppäis ilmaan, antais veden kannattaa Jättäis pelit pelaamatta, naurais niinku lapsi katsois silmiin pelkäämättä ollenkaan

Minä rakastan näitä iltojani kanssans sun kun hetken päässä aamu odottaa Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa





Juha oli ihana. Uskomatonta, miten koko yleisö eli mukana ja biisit vaan virtas läpi. Kun Mitä silmät ei nää alko, puolet yleisöstä nous seisomaan ja laulamaan. Sen jälkeen tuli Paremmat päivät ja valehtelematta täydestä Savonlinnasalista pysty laskemaan kahen käden sormilla istuvat ihmiset. Itkin paljon, ilosta, surusta, kaipuusta ja onnesta. Kaikki oli sulosesti sekasin ja sillon oli    Suurenmoinen elämä, kyyneleinä helminä

Palaillaan taas,
                         -Suski

kiitoshei

Moooi, viime kerrasta on aikaa miulla kyllä taas, hupsista... vähän harmittaa myös tulla tänne ihmisten silmien eteen itkemään, mutta ajattelin tän helpottavan. ensimmäisen helpotuksen hain n. puolen tunnin juoksulenkiltä!

Oon miettiny paljon miun tylsää elämää, sitä, mikä siinä on pielessä ja miks? 

Tajusin tänään, että miun ongelma on se, että haluisin tutustuu uusiin ihmisiin ja saada uusia tuttavia, mutta samalla minnuu ahistaa tilanne, jossa joudun olemaan muitten ku niitten tuttujen turvallisten ihmisten kanssa. Meen mielummin kävellen koulusta kotiin, etten joudu ihmisiä täynnä olevaan bussiin. Teen mielummin pienen treenin lihaksille kotona, kun painelen kuntosalille, jossa on muitakin. Käyn mieluiten sunnuntaina äitin kanssa Savonlinnaan lähtiessä pikaset ruokaostokset ja yritän pärjätä niillä aina viikon, etten joudu raahautumaan toista kertaa viikossa ruokakauppaan, jossa on tuhottomasti ihmisiä. Viikonloppuina minnuu ei liian usein nää kylillä pörräämässä tai nuokkarilla istuskelemassa. Makoilen kotona ja kahon yksin leffaa, tai jos neljän seinän sisältä poistun, nii lenkkipolkku on oikeestaan aika varma valinta.

    Kaiken tuon ihmisten karttamisen jälkeen kehtaan vielä valittaa olevani tylsistyny elämääni ja vailla uusia tuttavuuksia. MUTTA KUN EN MIE ENNEN OO OLLU TUOLLANEN!! Tiiän ettei tää kuulosta ongelmalta "sen ku vaan lähtee ulos sieltä neljän seinän sisältä".... JOOOOPA! Helpommin sanottu ku tehty! On jönniin vaikeeta tehä asioita, jotka saa aikaan ahistavia tuntemuksia.. Ja minnuu itkettää että mie oon ihan hukassa, tää ei oo se sama tiina!!! Tältäkö tuntuu olla 17-vuotias!!? Jos niin on, nii halluun heti takasin 16-vuotiaaks! tää on vaikeeta...

vain tiina voi saada tälläistä aikaan (y) 

perjantai-illan meiningit 

sunnuntain fiilikset, VITTU -.-

tämmöset terveiset tällä kertaa täältä ahistuksen ansakuopasta ....

-tiitu

Onneksi on ystävät!

Heiijjaaa!

Kaikenlaista toimintaa on taas ollu, kivaa ja ärsyttävää. Nytkin pakoilen treffejä ruotsinkirjan kanssa postaamalla... Maanantaina se ei ehkä enää tunnu niin hyvältä!

Viime viikon lauantaina järjestettiin meiän rakkaalle Sonjalle bileeeeeeet täysi-ikäsyyden kunniaksi. Tehtiin kaikki salassa ja sankarin järkytys oli kyllä sen näkönen paikalle päästessä että oltiin onnistuttu!

Oli ihana nähä ystäviä, joita ei oo nähny pitkään aikaan ja viettää aikaa ihan kiireettömästi. Musiikki raikas, kaikki nauro ja tunnelma oli muutenkin tosi lämmin (varsinkin sitten ku takkaa oli lämmitetty viis tuntia.. :D)

Vaikka kakku olikin vaan ihan kaupan Daim-kakku,
koristeltiin se monikansallisilla söpöillä vauvoilla! :D

Ihania ihmisiä

Tää kulunut viikko oli aika jännittävä säiden suhteen. Ajelin jo nahkatakilla kunnes huomasin yks aamu että lunta on tullu melkein kymmenen senttiä. Sitä sitten sateli kaupungissa kaks päivää putkeen ja tunnelma sen mukanen. Kadut oli täynnä Dimex-vaatteisia miehiä lumikolien kanssa ja kiinteistöhuoltofirmojen takavetoautoja telojen kanssa. Varsinaista seikkailua siis tämä elämä.

Onneks täällä kotona on ihan kevät, ei enää lunta oikeestaan missään, kevät tuoksuu eikä järvenjäissäkään oo paljon kehumista.

Ensin nautin onnellisena nahkatakkini kanssa
auringonpaisteessa kookoslattea....

.....muutaman päivän päästä taivallan salilta kottiin tennareissani
hangessa. En tykkää!

Onneks kaupungissakin aurinko alko kurkkia ja sulattaa tuota ällöä valkosta töhnää kaduilta. Pahin on se vaihe, kun joka paikka tulvii vettä ja sohjoo. Torstaina kuitenkin tuota sohjoa uhmaten päätettiin Marian kanssa juhlistaa aurinkoista Onnellisuuden päivää käymällä Sokoksen 3+1 -päivillä!

Tarkotuksena oli ostaa vaan meikkivoide.

We Care Icon -kosteusvoide 2,00 €,
Meikkivoide Lumene Natural Code sävy 13.Toffee 11,90€
Klippoteket kuivashampoo 4,00€

En kuitenkaan pidä noita kahta heräteostosta huonona, on ollu jo pitkään tarkotus ostaa uus kuivashampoo. Ne vaan yleensä on niin kalliita. Kosteusvoide ei oo ikinä pahitteeks meiksillä, miulla on niin kuiva iho että tarviin kaiken rasvan minkä irti saan! :D

Valitettavasti tällanen löysäilyn, treenaamisen ja hyppytuntishoppailujen aika alkaa olla vähäks aikaa ohi. Tän jakson kokeet lähestyy ja mikäli meinaan ikinä ottaa osaa YTL:n järjestämiin isoihin kisoihin, jotakin pitäs tehä. Ajattelin alottaa jo eilen, mutta oikeestaan niin ei käyny...

No, aion nyt mennä syömään ja sitte lähen vähäks aikaa nauttimaan tuosta keväästä ja auringonpaisteesta!

Palaillaaan, voikaa iloisesti!
                          -Suski

Normailua

Hellurei ja hellät tunteet!

Ensin haluan toivottaa ihanaaihanaa naistenpäivää kaikille uskomattoman upeille naisille!
Hihhh ;)

Tää viikko on menny aika perustunnelmissa, oli uuden jakson ensimmäinen viikko ja tottutelua siihen. Tiistaina kävin silmälääkärissä, joka miun epäonneks määräs entisiä paljon vanhemmat KAKSITEHOlasit. Yäk. Olo tuntuu viiskymppiseltä ikänäköseltä. Valitsin uuet pokat ja ne on kyllä kivat ja sopivan räväkät -keski-ikäsyys karisee ees pikkasen! :D

Kauhee tunne kun silmätippojen vaiku-
tuksesta alko näkö hämärtyä pikkuhiljaa..

Tän viikon yks kivoimpia hetkiä oli ehottomasti yökyläily Tiinan luona! Tyttöjen ilta piristää aina, ja varsinkin keskiviikkona kun siihen liitty  hyvää ruokaa, paljon telkkaria ja juoruilua sekä lenkkeilyä. Tiina, olet rakas!

Nainen keittiössä.

Seuraavana aamuna Tiinalla alko koulu jo kaheksalta ja huristeltiin bussilla keskustaan jo ihan liian aikasin... Vaikka miulla alko koulu vasta kymmeneltä, menin silti koululle soittelemaan, laulamaan ja lopuks jatkamaan uniani sohvalle :D

Kävin itelleni aamupalaa (kuvasta poiketen suolasta)
leipomosta. Nammmmms :P

Kuva ei tuo kaikkee esille, mut oli ihana aamu ja aurinko alko nousta ja oli lämmintä
ja ihanaa ja KEVÄT

Vaikka tuo edellinen kuva ei siltä näytäkään, miulla on ollu käynnissä pienimuotonen elämäntaparemontti, joka on nyt jo vähän alkanu näkyä. Sali ja paremmin syöminen on tuottanu tulosta. Paino on alkanu tippua, lihaksisto on parantunu ja yleinen olo on paljon levollisempi, positiivisempi ja parempi.

Tää paikka vetää tiiviisti puoleensa
2-3 kertaa viikossa

Ite en oikeestaan ollu miettiny näkyviä tuloksia ennenkun huiluopettaja huomautti tunnilla että "Ootko alkanu liikkua enemmän tai jotakin?". Hyvä olo ja kunnon parantuminen kuuluu sielläkin. Huimaa!

Pipopää menossa treenin jälkeen palautussafkoille

En oo asettanu itelleni mittään "vähintään -6kg, sixpack ja kesäks biitsikuntoon" -tavotteita koska oon aatellu että kaikki tulkoon ajallaan. Miun tavote on viihtyä itessäni ja tuntee itteni energiseks. Lukio on stressaava ja melkein terveysriski kaiken istumisen ja lukemisen takia! :D  Tottakai ois kiva, että kesällä ois timmissä kunnossa mutta jos en oo, maailma ei kaadu. En myöskään halluu kieltää iteltäni mittään täysin, ihan hyvällä omallatunnolla voi syyä välillä suklaata, jäätelöö tai vaikka munkkeja, joita äiti kohta paistaa!

Tärkeintä on löytää tasapaino.

Anteeksi tämä hirvittävä kuvanlaatu.

Tän kuun Demi-horoskooppi (kyllä, olen innokas varhaisteini joka uskoo kaiken), sai miettimään kaikkee tätä. Miten tarttuu tuumasta toimeen ja lopettaa ruikuttaminen ku voi sen sijaan tehä asialle jotakin. Peiliin kattominen tekkee hyvvää, monesti syyllinen löytyy sieltä.

Vaikeinta on potkasta itteesä persuksille mutta se onnistuu ja se kannattaa!

Nyt potkin itteeni perseelle ja teen psykan tehtävät.

Palaillaaallleeenn,
                   -Suski

Kevätintoilua

Heeeeissan!

Anteeksi tästä postaustauosta taasen, koulu on vieny miun aikaa ja voimia ihan hurjasti ja sen lisäks miun kone oli viikon eri osotteessa miun kanssa. Nyt oon palannut ihan uusin voimin!

Tiukan jaksonloppumishulinan ja koeruuhkan jälkeen tarpeeseen tuleva loma tuli viimein ja oon nauttinu siitä nyt täysin siemauksin! Viikonloppuna oltiin koko perhe koolla, sillä miun siskokin oli kotona. Loma alko tosi ihanasti (:

Pelattiin Rakkaan kanssa pitkästä
aikaa Afrikan tähtee! 

Maanantai oli mahtavuus kaikkinensa, Tiina blondas miun hiukset!!, kävin mummolassa sekä Rakkaan kanssa salilla ja sen jälkeen menin niille yöks.

Pyörähettiin myös meiän entisellä koululla, josta
saatiin postia kuvien muodossa

Eilen käytiin tyttöjen kanssa pitkästä aikaa yhessä syömässä (ja juoruumassa) monen viikon asiat. :D Tuntuu, että koulukiireiden takia meillä kaikilla on ollu vähän liian tiiviit aikataulut. 

Jälkiruoka on mitä hämmentävin asia.

Se, mikä tässä lomassa on ehottomasti parasta, on se että en oo tehny mittään suunnitelmia etukäteen. Meen vaan fiiliksellä sinne minne nenä näyttää. Oon myös liikkunu lomalla tosi paljon, josta suurin kiitos kuuluu Rakkaalle. Oon ollu mukana salilla ja eilen käytiin piiiiitkällä lenkillä. Tää loma onki ainakin tähän menessä ollu yks iso kuntoutusprojekti. Se on toiminu, sillä peilistä kattelee paljon onnellisempi tytteli! Jotain mystistä on tapahtunu, koska tänäkin aamuna heräsin kaheksalta ihan ilman herätystä pirteenä...

Jeejee, minä onnellisena pihalla. Huomatkaa
myös tuo ihan vaalee väri! <3

Tänä aamuna tosiaan heräsin aika aikasin ja oonki kerenny tehä jo vaikka mitä! Kirjottelin kesätyöhakemuksen ja yhen rästikoulujutun ja sen jälkeen lähin vähäks aikaa pihalle kameran kanssa. Tuo auringonpaiste on niin ihanaa ettei voi muuta kun hymyillä, laittaa silmät kiinni ja kasvot kohti D-vitamiinia. 

Kattokaa tätä sinistä taivasta!

En malta oottaa, että nuo lumet sulaa ja lämpenee ja saan kaivaa
kaikki ihanat tennarit ja nahkatakit ja kaikki ääääääh

Tää valo. Muuta en oo monneen kuukauteen kaivannu. 

En tiiä, mitä teen tänä iltana. Siihen vois ehkä kuulua jotenkin pyörä ja Rakas, sillä tiet alkaa olla sulia. KOHTA ALKAA MIUN VIIMENEN SKOOTTERIKAUSI!! Huomenna meinasin mennä mummon luo, sillä en oo kerenny olla siellä kunnolla pitkään aikaan. Loppuviikko on ihan auki mutta niin se saa ollakin. 

Mie oon nyt lomalla, onnellinen ja nautin siitä täysin siemauksin. Ihanaa että kevät on täällä!

Voikaa iloisesti,

          -Suski

vuodatusta pitkästä aikaa taas!

masennuskausi, mutta enää kolme aamua ja oon NIIIIIIIIIIIIIN lomalla!!!!

tämäkö se oli se suomen kylmä ja luminen talvi, hyvältä näyttää, prkl! 

pahoittelut parin viikon hiljaiselosta meiän molempien puolesta :( alkaa olla liian pitkä aika joululomasta ja koulussa on saanu ahertaa niska limassa, vähän väliä myös koulun ulkopuolella.. ja ylipäätään on kaikki tässä elämässä ottanu aivoon ja pahasti. en tiiä oonko liian herkkä kaiken suhteen, vai missä mättää, mut ei vaan jaksa.

sinä, arki, joka pilaat minun elämän, haista kakka!!

luin edellistä postausta ja huomaa millasta vuoristorataa miun ajatusmaailma graidaa..hulluu! tällä hetkellä nään elämäni kaikkee muuta ku onnellisena. ootan vaan, että se onnellisuus ottas minuu kädestä kii ja veis mukanaan aikaan parempaan.

anteeksi nämä miun ja suskin huonolaatuset selfie-kuvat xD mutta tuo tyttö on vaan jotain niin rakasta! <3 

lenkkipolulta palannut minä :P 

viimesen viikon miun elämään on tuonu lohtuu ystävät, ruoka ja lenkkeily, muun ajan oon ollu jotenkin äkänen ja surullinen. en osaa nimetä mitä miun elämään pitäs nyt saaha, että se tuntus elämästä, mutta joku se on, koska tällä hetkellä tunnen vaan junnaavani paikallani saavuttamatta mitään. tunnen oloni turhaks ja se ahistaa!

anteeksi tämä vuodatus taas kerran :) koittakaa kestää muruset <3 !!

-tiitu