HUONOPÄIVÄ

nyt on pitemmän aikaa mennykkin ihmeen hyvin. ja kun asiat on ollu niin hyvin ja paljon kaikkee tekemistä ja menemistä, niin en taas oo saanu aikaa tänne blogikirjotuksiin... nyt kuitenkin kun vitutuskäyrä on tarpeeks korkeella, niin tän tuskan purkaminen kirjottamalla on parasta mitä tiedän!

alotan roomalaisesta.. päätin eilen perua venäjäntunnille menon ja suunnata Riitta Vaaran meikkikoulutukseen. Noniin tein... tai olin ainakin tekemässä, kunnes kesken matkan pyörän ketjut päättää ihan ykskaks hypätä pois paikaltaan ja mennä solmuun! siinä jäätävän kylmässä syysilmassa tuulentuiskuttamalla kadulla yritän kymmenen minuuttia saada ketjuja takas ruotuun, että matka vois jatkuu. Tuloksetta! Näpit kohmeessa niin ettei liikuttaa pysty turhautuneena kaivan kännykän taskusta ja kas kummaa 16.31...se meikkikoulutus alko minuutti sitten ja vaikka matkaa ei ois enää paljoo ollu, niin siinä mielentilassa en voinu muuta ku pillahtaa vittuuntuneeseen itkuun ja tein u-käännös takas. Oli nälkä ja kylmä ja paha mieli, soitin äitille ja itkin asiaa sille, se helpotti. Sain tukee myös ystäviltäni, joitten luo sitten menin ja subi-ruoka helpotti kurnivaa vatsalaukkuu. Illalla nukkumaan käydessä mieli oli jo parempi, vaikkakin se pyöränrottelo hermoille kävikin!

Tää aamu alko jo lupaavasti, mutta kuinkas ollakkaan päivänkulku laski kun lehmänhäntä. ekan matikan tunnin jälkeen menin pihalle luokkakavereiden seuraks tupakalle. siinä vieressä hytisin kylmyydestä ja kattelin ympärilleni, kunnes näin ne tutut kasvot. EI OLE TOTTA! EI!! ne kasvot, jotka oli aina saanu miut hymyilemään, sai miulle kyyneleet silmiin. miun sisällä tuntu niin pahalta, mutta en halunnu näyttää sitä. oon huomannu nykysin olevani välillä vähän hiirulainen, etten aiheuttas ylimäärästä draamaa muitten silmissä. tiiän sen olevan väärin itteeni kohtaan ja siitä pitäs päästä eroon, koska omien tunteiden kertominen on äärettömän tärkeetä. siinä itkua pidätellessäni ja hammasta purressani mietin vaan että MIKS?! MIKS KAIKKI HYVÄ PÄÄTTYY AIKANAAN??? HALUUN AIKAAN PAREMPAAN!

Koska en löydä tuohon kysymykseen vastausta, on kai parasta käydä nukkumaan. jos sais kaikki univelat pois, koska huomenna vasta kymmenenaamu, uah, mitä autuutta!


koitetaan pärjätä
-tiitu <3

ps. postauksen kuvat ei mitenkään liity tekstiin, mutta tässä viimeaikasempia hetkiä kuvina

hyvää isänpäivää ukit taivaassa! <3

ISÄNPÄIVÄLOUNAS